Tuottavin työviikko on ainoastaan 20-30 tuntia työtä!

"Jokaiseen kimuranttiin ongelmaan on olemassa ratkaisu, joka on selkeä, yksinkertainen, ja väärä" – H.L. Mencken

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Arto Satosen ehdotus työviikon pidentämisestä 40 tuntiin aiheutti ennalta arvattavan mediaukkoskuuron jollaiseksi se oli varmaan tarkoitettukin. Se kuitenkin pani minut pohtimaan miksi itse suhtauduin ajatukseen kuin aivopieruun – sillä mikä sitten olisi oikea lääke kansainväliseen kilpailuun, ts. tässä tapauksessa ideaalinen työviikon pituus?

Agraari- ja teollisessa yhteiskunnassa työviikon pidentämisellä varmaan tuottavuutta voidaan nostaakin yksinkertaisesti tunteja lisäämällä, etenkin jos työntekijän hyvinvoinnista ei tarvitse sen kummemmin välittää, työ on rutiininomaista, sitä ei voi korvata koneellisesti, ja runsaasti korvaavaa työvoimaa on tarjolla työntekijöiden palaessa loppuun. Esimerkkeinä vaikkapa ojankaivuu tai lannan luonti.

Jälkiteollisessa yhteiskunnassa tilanne on kuitenkin toinen: suurin osa työvoimastamme on jopalvelualoilla (73 %, v. 2012 tilastot); tosin palveluammateissa on työn tuottavuudessa huomattaviakin eroja. Kaupan kassa tuottaa hyllyttäessään ja viivakoodeja lukiessaan vain vähän verrattuna huippuohjelmoijaan tai graafiseen suunnittelijaan jotka onnistuessaan tuottavat tietokonepelin josta sadat miljoonat ihmiset ovat valmiina maksamaan. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa työn tuottavuuden hedelmät korjataan innovatiivisten ja luovien henkilöiden ja tiimien työstä.

Miten siis maksimoida luovan työn tuottavuus? Työviikkoa pidentämällä?

Ohjelmistotyön ammattilaiset tietävät, että pitkät ylityöputket tuottavat enemmän virheitä kuin hyötyjä, ja hyvät koodarit eivät kauan orjapiiskuripomoja katsele vaan vaihtavat työpaikkaa. On vaikea suunnitella massasta erottuvaa verkkosivustoa, jos se käsketään tehdä tiukkaan aikatauluun, ja niin edelleen.

Tutkittuakin tietoa tuottavasta työpäivästä on.

  • Kansainvälisen työjärjestön, ILOn, raportissa todetaan että työajan vähentäminen, työaikojen järjestäminen työntekijöille sopivaksi, sekä työnantajan ja työntekijöiden keskenäinen sopimisen mahdollistaminen lisäävät työn tuottavuutta.
  • Laaja yhdysvaltalaistutkimus vuodelta 2005 osoittaa että työpäivän pidentyessä riski loukkaantumisiin ja sairauksiin kasvaa merkittävästi, tunninkin pidennys työpäivässä nosti loukkaantumisriskiä jo kolmanneksella.
  • Työajan jakamisesta ihmisen luonnollisen päivärytmin mukaan auttaisi tuottavuuden kasvussa, esim. puolalaisen tohtori Wozniakin laaja aineisto osoittaa päiväunien hyödyllisyyden luovuudelle.
  • Tuore Warwickin yliopiston tutkimus osoittaa selvästi, että onnellinen työntekijä on 10-12% tuottavampi.
  • Tukholman yliopiston tutkimuksessa havaittiin – vertailtaessa kuutta eri hammaslääkäriasemaa – että niiden työntekijöiden joiden viikkotyötunteja vähennettiin2,5 h (6,25 %) tuottavuus kasvoikin 13% lähtötilanteeseen nähden!
  • Kansainvälisen tutkijaryhmän analyysi vuodelta 1993 ehdottaa, että eri alojen huippujen (urheilu, musiikki, luova työ) päivittäisessä työajassa on havaittava selvä yhtäläisyys: he harjoittelevat tai työskentelevät ainoastaan 2-4 tuntia päivässä!

Tehdasajan patruuna-ajattelu sopii informaatioyhteiskuntaan ja digitaaliseen murrokseen huonosti. Työn tuottavuus on uudessa ajassamme huipussaan, mikäli työntekijöiden annetaan itse valita ja suunnitella työnsä ja työaikansa, keskitytään työntekijöiden onnellisuuteen ja hyvinvointiin, ja samalla luovutaan vanhakantaisesta etujärjestöjen, liittojen ja byrokraattien hallitsemasta traktorikombinaatteihin ja tehtaiden liukuhihnojen suunnatusta säätely- ja sanelupolitiikasta joka valitettavasti edelleen näyttää vaivaavan useita maamme eturivin poliitikkoja.

pvehvila
Sitoutumaton Riihimäki

Digitohtori, Suomen mitatuin mies. Digitaalisen murroksen puolestapuhuja ja teknopositivisti. Konsultoinnin ja liikunnan ammattilainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu